maanantai 16. helmikuuta 2015

ONE YEAR AGO


Vuosi sitten olin tilanteessa missä minun piti tehdä aika ison päätöksen.
Olin vaihdossa Uudessa-Seelannissa, mulla oli 3kk jäljellä, kävin koulua ja mulla oli mahtavia kavereita kylässä missä asuin. Mulla oli kuitenkin aika tiukka tunnelma host perheessä monesta syystä (joihin en oikein voinut vaikuttaa). Minua ahdisti niin paljon että päätin uhraamaan/riskeeraamaan kaiken mikä mulla oli, oikeasti kaiken, siitä toivosta että minua odottaisi jotain parempaa.

Olen oppinut että elämässä katuu enemmän niitä asioita joita ei tehnyt, eikä niinkään paljon niitä turhia riskejä ja virheitä joita on tehnyt. Ellen olisi ottanut tilaisuudesta kiinni, istuisin varmaan vieläkin miettimässä millaista olisi ollut toisessa perheessä.

"Kysy lähtemällä, näet onko palattava." 



Täytyy kuitenkin aina punnita asioita tarkasti, koska ainahan sitä haluaa mitä jollain toisella on. Siinä tilanteessa tulee helposti sokeana valittua miten sattuu. Ulkomailla opin muista ihmisistä sen, ettei ihminen oikeastaan aina tajua mihin lupautuu, ja sitten on jo liian myöhäistä. Välillä on tilanteita missä todellakin näkee mitkä asiat oikeasti merkitsevät sinulle jotain, ja myös kuka oikeasti välittää.

Olen kuitenkin niin ylpeä siitä että otin niin suuren riskin, riippumatta siitä mitä siitä maksoin. Pistin oikeastaan vieraassa maassa mun kodin, "perheen", koulutuksen ja kaverit likoon toivosta että se tuntematon toinen elämä olisi parempi. Aika hullua kun näin jälkeenpäin ajattelee!
































Tässä iässä on paljon tilanteita jolloin täytyy päättää aika isoja asioita. Mihin lähden opiskelemaan? Mitä minun pitäisi opiskella? Kenen kanssa tulen asumaan? Mitä tulen tekemään tulevaisuudessa? Viimeisenä koulupäivänä lukiossa minua alkoi oikeasti pelottaa tosi paljon, koska tästähän se elämän seuraava iso luku kohta alkaa!

Onnea kaikille elämän valintoihin: listen to your heart ♥ It knows best. 

- Roxy 


2 kommenttia:

♥ Kiitos kommentistasi! ♥